Opetusportfolio

Portfolion sisällysluettelo

1. Lähestymistapani opetukseen ja oppimiseen

2. Opetus- ja ohjauskokemus

3. Opetuksen kehittäminen ja uudistaminen

4. Opettajana kehittyminen

5. Lista opetuskokemuksesta

1. Lähestymistapani opetukseen ja oppimiseen

Minä opettajana

Pyrin olemaan opettajana helposti lähestyttävä ja luomaan opiskelijoille turvallisen oppimisympäristön, jossa saa kokeilla ja oppia erehdyksen kautta. Opetukseni on aina oppilaslähtöistä ja pyrkii huomioimaan jokaisen opiskelijan yksilölliset tarpeet.

Opettajana pyrin toimimaan pitkälti ohjaajana. Kannustan ja ohjaan oppilaita oikeaan suuntaan, jolloin opiskelijat oppivat omakohtaisen kokemuksen kautta. Jokainen oppija on yksilö ja tarvitsee yksilöllistä tukea oppimistilanteessa. Tasa-arvoisuus ja lahjomattomuus ovat myös olennaisia osia opettajuuttani.

Olen päässyt opetustyössäni ohjaamaan monen ikäisiä sekä erilaisia elämäntilanteita ja taustoja omaavia oppilaita. Vuonna 2015 opetin huuliharpunsoittoa sokealle soitto-oppilaalle ja Käpylän musiikkiopistossa huuliharpun soittoa lasten alkeisryhmälle (5 oppilasta). Suurin osa opetusurani oppilaistani on ollut aikuisia musiikin harrastajia, joista suurimmalle osalle olen opettanut huuliharpun soittoa.

Kaikki opetustilanteideni ihmiskohtaamiset ovat kehittäneet sensitiivisyyttäni ja vuorovaikutustaitojani opettajan työssä. Oppituntien huolellisen suunnittelun rooli on korostunut opetuksessani sitä mukaa, kun olen huomannut, miten erilaisia oppijoita kaikki ovat. Myös oppikirjajulkaisujen laatiminen on ohjannut minua katsomaan opetettavia asioita konkreettisella ja yksityiskohtaisella tasolla sellaisten oppijoiden näkökulmasta, joilla ei ole minkäänlaista pohjatietoa opetettavasta aiheesta.

Taiteelliselle työlleni on ominaista laaja-alaisuus, joka on vaikuttanut myös opetustyöhöni. Käytän useiden eri musiikkityylien ja taidelajien elementtejä työkaluina opetuksessani. Esimerkiksi kansanmusiikin opetuksessa etsin oppilaiden kanssa kansanmusiikille yhteisiä elementtejä muiden musiikkityylien kanssa. Hyödynnän kuvataidetta rajaamaan ja inspiroimaan tehdessä improvisaatioharjoitteita. Pelimannimusiikin opetuksessa olen tuonut oppilaiden tietoon sen, kuinka tanssijoiden ja soittajien välinen vuorovaikutus helpottuu, kun soittajalla on kokemusta kansantanssilajeista ja niiden tanssimisesta.

Taiteellinen työskentelyni kansanmusiikin parissa ja kansanmusiikin ammattiopintoni ovat liittäneet kansanmusiikin estetiikan ja pedagogiset erityispiirteet olennaiseksi osaksi opettajuuttani. Musiikin opetuksessa pyrin ryhmästä riippumatta tuomaan mukaan hieman improvisaatio- ja sävellysharjoitteita ryhmän oppilaiden iälle sopivassa muodossa esimerkiksi musiikin hahmotusaineita opettaessa.

Luomani turvallinen opetustilanne on rohkaissut opiskelijoita kokeilemaan ja etsimään omaa tapaansa tehdä oppimistehtävät ja etsiä omaa taiteilijuuttaan. Turvallisessa opetustilanteessa oppija saa olla oma itsensä ja kokeilla asioita vapaasti. Esimerkiksi yhtyeopetuksessa vääriä ääniä ei ole vaan oppija luo oman tekemisen ja kokeilun kautta itselleen sopivaa estetiikantajua. Opettaja toimii oppilaan toiminnan tukijana, kannustajana ja ohjaajana.

Olen huomannut, että turvallisen oppimistilanteen tarve on korostunut erityisesti improvisaation ohjauksessa, joka saattaa monelle oppijalle olla epämukavuusaluetta. Olen saanut palautetta opiskelijoilta, kuinka oppitunnillani on helppo olla oma itsensä ja kokeilla asioita luovasti ilman pelkoa siitä, että tekisi tai soittaisi väärin. Olen huomannut, että kokeilemisen kautta oppilaat kehittyvät oman äänensä ja persoonallisten mieltymystensä ohjaamina. Turvallinen oppimistilanne voi ihanteellisessa tilanteessa muun muassa vähentää oppilaiden epäonnistumisen pelkoa esiintymistilanteissa. Turvallinen oppimisympäristö tekee parhaimmillaan oppitunneista mielekkäitä ja lisää opiskelumotivaatiota.

Kestävä kehitys

Kestävän kehityksen ekologinen, taloudellinen ja sosiokulttuurinen ulottuvuus ovat läsnä opetuksessani musiikin ammattioppilaitoksissa. Kansanmusiikin ammattiopiskelijalla kestävyysteemat tulevat konkreettisesti vastaan kun suunnitellaan esiintymismatkoja, mietitään omalle taiteelle omasta mielestä merkityksellistä sanomaa, mietitään kohdeyleisöä ja tavoitettavuutta tai käytetään omassa taiteessa toiselta henkilöltä muistiin kirjoitettua tai tallennettua musiikkia tai tekstiä. Mielestäni kestävän kehityksen teemoista on tärkeä keskustella oppitunnilla. Esimerkiksi kuinka kansanmusiikki voisi lisätä yhteisöllisyyttä, kuinka esiintymismatkat voisi tehdä ekologisesti, kuinka käyttää arkistomateriaalia kulttuurisensitiivisesti ja mainita reilusti lähteet, kuinka tukea apua tarvitsevia hyväntekeväisyyskeikoilla ja kuinka tuoda esiintymiset niiden ihmisten luokse, jotka eivät pysty tulemaan konserttipaikoille. Pyrin myös omalla esimerkilläni edistämään kestävän kehityksen arvoja esimerkiksi etsimällä vaihtoehtoja lentomatkustamiselle keikalle ulkomaille mentäessä, esiintymällä hyväntekeväisyyskonserteissa ja järjestämällä kaikille avoimia matalan kynnyksen kansanmusiikkijameja ja ilmaisia jamikappaletyöpajoja yhdistysten kautta.

2. Opetus- ja ohjauskokemus

Opetuskokemukseni koostuu opetustyöstä korkeakouluissa, musiikin ammattioppilaitoksissa, musiikkiopistoissa sekä työväen- ja kansalaisopistoissa.

Opetushistoriani alkaa vuodesta 2012, jolloin aloitin ohjatun huuliharpunsoiton opetuksen osana musiikkipedagogin opintojani Karelia-ammattikorkeakoulussa. Siitä lähtien olen opettanut huuliharpunsoittoa säännöllisesti yksilö- ja/tai ryhmäopetuksena ja kehittänyt huuliharpunsoiton opetuksen opetusmetodeja. Esimerkiksi lukuvuonna 2014-2015 opetin Käpylän musiikkiopiston kansanmusiikkilinjalla kolmea huuliharppuryhmää (alkeisryhmä, lasten alkeisryhmä ja jatkoryhmä), joiden koot vaihtelivat 2-8:n oppilaan välillä. Lahden Wellamo-opistossa opetin syksyllä 2017 kahta huuliharppuryhmää, joiden koot olivat 15 ja 20 oppilasta.

Korkeakoulutasolla olen toiminut vastaavana soitonopettajana (2021, 2023-2024) sekä vastannut musiikkiteknologian kurssista (2013).

Olen opettanut tuntiopettajana pitkähuilun soittoa Centria-ammattikorkeakoulussa (1 oppilas, 0,67 h / vko, 2023-2024), Tukholman kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa (1 oppilas, 2021) ja Joensuun konservatoriolla (1 oppilas, 2022-2023). Tukholman kuninkaallisen korkeakoulun opetus toteutettiin osittain etäopetuksena. Olen vastannut musiikkiteknologian kurssista Karelia-ammattikorkeakoulun musiikkipedagogiopiskelijoille, jossa perehdytin oppilaita äänitykseen ja miksaukseen (3 oppilasta, 16 tuntia, 2013).

Tällä hetkellä vastaan määräaikaisena tuntiopettajana (vastaavana opettajana) Joensuun konservatoriolla kansanmusiikin ammattiopiskelijoiden kursseista Kansanmusiikkiyhtye (2024-2025) ja DAW-kurssi (kevät 2025). Syksyllä 2024 opetin Joensuun konservatoriolla Kansanlaulupaja-kurssia ja lukuvuonna 2023-2024 kursseja Kansanmusiikkiyhtye ja Arkaaisen kansanmusiikin työpaja (syksy 2023). Lisäksi olen tehnyt Joensuun konservatoriolle sijaisuuksia musiikin perusteiden oppitunneille (3 ryhmää 1.2.2023) ja muskaritunneille (yhteensä 6 työpäivää vuosina 2023-2025, joissa kussakin 3-4 ryhmää).

Opetin Käpylän musiikkiopistossa (vastaavana opettajana) viikoittaisia huuliharppuryhmiä lukuvuosina 2015-2016 (2 ryhmää), 2016-2017 (1 ryhmä) ja 2017-2018 (1 ryhmä), musiikin perusteita (mupe) syyslukukaudella 2015 (1 ryhmä, kansamusiikkiteoria) ja lukukausina 2015-2016 (6 ryhmää, joista 2 kansanmusiikkiteoriaa) ja 2016-2017 (4 ryhmää, joita 2 kansanmusiikkiteoriaa) sekä kansanmusiikkiyhtyeitä kevätlukukaudella 2016 (2 ryhmää, 8 ja 9 oppilasta), lukukautena 2016-2017 (1 ryhmä, 7 oppilasta) ja syyslukukaudella 2017 (1 ryhmä, 7 oppilasta). Lisäksi pidin Käpylän musiikkiopistossa kaksi kurkkulaulun viikonloppukurssia (2016, 5 oppilasta ja 2017, 4 oppilasta) ja yhden huuliharpunsoiton viikonloppukurssin (2019, 5 oppilasta).

Huuliharpunsoiton ryhmäopetusta olen tehnyt (vastaavana opettajana ja opetussisällön suunnittelijana) myös Keskisen Helsingin työväenopistossa (2015, 2 ryhmää, 10 tuntia/ryhmä, 14 ja 15 oppilasta), Helsingin työväenopistossa (2016, 1 ryhmä, 13 tuntia, 16 oppilasta), Espoon työväenopistossa (2016, 1 ryhmä, 8 tuntia, 13 oppilasta) ja Lahden Wellamo-opistossa (2017, 2 ryhmää, ~5 tuntia/ryhmä, 15 ja 20 oppilasta).

Lisäksi olen opettanut huuliharppua yksilö- ja ryhmäopetuksena toiminimeni ja osuuskunnan (Osuuskunta Lilith) kautta vuosina 2019-2024 (37 oppilasta, 198 tuntia).

Työpajat, kurssit ja vastuutehtävät kansanmusiikin alan tilaisuuksissa ja verkostoissa

Olen pitänyt huuliharpputyöpajoja Kaustinen Folk Music -festivaalilla 2014 (1 tunti, 5 oppilasta) ja Kihaus Folk -festivaalilla 2015 (6 tuntia, 5 oppilasta) ja 2016 (2 tuntia, 7 oppilasta). Lisäksi olen pitänyt pitkähuilutyöpajat Kaustisen musiikkilukiossa 2022 (7 oppilasta, 4 tuntia) ja Savonlinnan musiikki- ja tanssiopistossa 2023 (1,5 tuntia, 8 oppilasta). Syksyllä 2024 opetin pitkähuilunrakennusta Ruotsalon päiväkodissa (3 ryhmää, 3 tuntia).

Olen osallistunut 6 kertaa Nordtrad-verkoston konferenssiin. Nordtrad on Pohjoismaiden ja Baltian maiden musiikkikorkeakoulujen verkosto (14 koulua), jonka tapaamisissa opiskelijat ja opettajat tapaavat kollegoitaan ja verkostoituvat. Toimin vuosina 2017-2019 Nordtrad-verkoston komitean toisena opiskelijajäsenenä, jonka tiimoilta osallistuin Nordtrad-konferenssien suunnitteluun ja vastasin verkoston sisäisestä viestinnästä Nordtrad-verkoston komitean ja opiskelijoiden välillä. Tuona aikana Nordtrad-konferensseja järjestettiin Tukholmassa (Ruotsi, 2017), Vossissa (Norja, 2018) ja Vilnassa (Liettua, 2019).

Kehittymiseni opettajana

Opetuskokemukseni on kehittänyt opetusrutiiniani ja sensitiivisyyttäni opetustilanteissa, jolloin pystyn tarkastelemaan jo kurssien alussa jokaisen oppilaan henkilökohtaisia tarpeita ja huomioimaan ne opetuksessani. Eri ikäryhmien opetuskokemus on antanut minulle työkaluja opetusmetodien sovittamiseen kullekin oppilaalle sopivaksi. Kokemuksestani ryhmien opetuksessa on ollut minulle valtavasti apua ryhmädynamiikan hahmottamisessa opetustilannetta rakentaessa ja hallitessa.

Yhteistyö kollegoiden kanssa

Järjestin Sirkka Kososen, Jenni Venäläisen ja Suvi Oskalan kanssa kansanmusiikkikurssin 5.-6.10.2023 Savonlinnan musiikki- ja tanssiopistolla. Kurssi suunniteltiin yhdessä ja jokainen toi siihen yhden kappaleen sekä sovitti omalle vastuusoittimelleen osuudet. Minä opetin kurssilla pitkähuilunsoittoa ja ohjasin yhden yhteiskappaleen sekä osallistuin kurssin suunnitteluun. Kurssin yhteydessä pidimme myös lyhyen kansanmusiikkikoulutuksen Savonlinnan musiikki- ja tanssiopiston henkilökunnalle (20 osallistujaa, 1 tunti).

Työskennellessäni Käpylän musiikkiopistossa (2014-2020) kävin jatkuvaa vuoropuhelua kollegoideni kanssa työyhteisön tilanteesta ja kehittämisestä sekä kansanmusiikin opetuksesta.

3. Opetuksen kehittäminen ja uudistaminen

Opetuksen kehittämistyö

Olen kehittänyt Joensuun konservatorion Arkaaisen kansanmusiikin paja -kurssin opetusta. Olen ottanut kurssin keskeiseksi elementiksi improvisaation, joiden ympärille kurssin muut elementit rakentuvat. Muuntelu ja improvisaatio ovat olennainen osa suomalaisen kansanmusiikin tulkintaa, joka korostuu arkaaisessa kansanmusiikissa esimerkiksi improvisatorisissa kantelemelodioissa. Oppilaiden antaman palautteen perusteella kurssi on rohkaissut heitä improvisoimaan ja kokeilemaan uusia asioita esiintymistilanteissa.

Olen myös hyödyntänyt äänitekniikan ammattiosaamistani yhtyeopetuksessa neuvomalla miten ja millaisella mikrofonilla kunkin oppilaan henkilökohtainen soitin kannattaa vahvistaa esitystilanteissa, joissa tarvitaan äänentoistojärjestelmää.

Koen, että minulla on annettavaa opetuksen kehittämistyöhön tuomalla opetukseen lisää kulttuurisensitiivisyyttä ja painotusta yhteisöllisyyteen kansanmusiikin opetussisällöissä sekä opetussisältöä, joka valmistaa oppilaita valmistumisen jälkeiseen freelancer-muusikkouteen. Pystyn hyödyntämään opetussisältöjen luomisessa kokemustani ja asiantuntijuuttani freelancer-muusikkona työskentelystä, apurahatyöskentelystä, apurahojen hakemisesta itselle, työryhmälle tai yhdistykselle, omakustannelevyjen tuottamisesta, julkaisijan etsinnästä omalle teokselle, Suomen kansanmusiikkikentän rakenteista, yhdistystoiminnan mahdollisuuksista ja toiminimellä ja osuuskunnassa työskentelystä.

Oppimateriaalin laatiminen

Olen luonut oppimateriaalia huuliharpun ja pitkähuilun soittoon sekä painettuina julkaisuina että verkkojulkaisuina. Huuliharpun soittoon olen laatinut kattavan suomenkielisen itseopiskelumateriaalipaketin verkkoon osoitteeseen www.huuliharppu.fi, jota myös muut opettajat pystyvät hyödyntämään opetuksessaan. Huuliharpun soittoon löytyy jonkin verran kirjallisia oppaita, mutta verkko-oppimateriaalin etuna on siihen helposti sisällytettävä audiovisuaalinen sisältö. Olen myös laatinut ohjelmistopainotteisen huuliharppuopaskirjan Jari Komulaisen kanssa, joka sisältää runsaasti helppoa kansanmusiikkiohjelmistoa. Olen laatinut ensimmäisen suomenkielisen pitkähuiluopaskirjan, joka sisältää soitto-ohjeiden lisäksi paljon ohjelmistoa. Pitkähuiluoppaaseen kehitin pitkähuilulle sormitusmerkinnät eli niin sanotut tabulatuurimerkinnät, jotka mahdollistavat nuottien hyödyntämisen myös ilman nuotinlukutaitoa. Pitkähuiluopaskirjan sisältö pohjautuu osittain aiemmin laatimaani pitkähuilun soiton verkko-oppimateriaaliin.

Oppilailta saatu palaute

Oppilailta saamani palaute on ollut pääosin positiivista. Rakentavaa palautetta olen saanut ryhmäopetuksen osalta etenemisvauhdista. Palautteen pohjalta olen kehittänyt opetustani niin, että ryhmäopetuksessa kukaan ei koe, että opetettavissa asioissa edetään liian nopeasti. Positiivinen palaute oppimistilanteeseen luomastani turvallisesta tilasta on rohkaissut minua pitämään sen mukana jatkossakin opetuksessani.

Apurahat pedagogisien sisältöjen luomiseen

Olen saanut apurahoja oppimateriaalin laatimiseen. Apurahojen tuella laadin sekä verkko-oppimateriaalia (Suomen Kulttuurirahasto 2017) että opaskirjan pitkähuilun soittoon (Suomen Kulttuurirahasto 2021). Lisäksi olen saanut työskentelyapurahaa huuliharppuopaskirjan laatimiseen (Taiteen edistämiskeskus 2020, Suomen Kulttuurirahasto 2021 osana työryhmää).

4. Opettajana kehittyminen

Oman opetusosaamiseni kehittäminen

Pyrin jatkuvasti kehittämään itseäni opettajana sekä kehittämään työyhteisöä. Tähän aion hankkia lisää työkaluja tarjolla olevasta lisäkoulutuksesta sekä jatko-opinnoista. Jatko-opintoihin pyrin sisällyttämään osa-alueita, jotka kehittävät minua pedagogina, tutkivana kansanmuusikkona ja taiteilijana.

Vahvuuteni

Vahvuuteni opettajana ovat monipuolinen koulutustausta, helposti lähestyttävä persoona ja kannustava asenne. Kansanmusiikin opettajana koen vahvuuksikseni äänitekniikan asiantuntijuuden (Medianomi, 2011), työkokemukseni kansanmusiikin tapahtumatuottajana ja yrittäjätaustani. Kansanmusiikin opetuksessa ei voi tänä päivänä ohittaa äänitekniikan käytön ohjauksen tärkeyttä osana musiikin ammattiopintoja esimerkiksi oman instrumentin mikitys ja sen akustiikan perusteet sekä muusikon ja ääniteknikon yhteistyötilanne studiossa ja esiintymislavalla. Myös oman taiteen markkinointi on tärkeä osa ammattimuusikon työtä, johon pystyn antamaan neuvoja oman kansanmusiikin kentän asiantuntijuuteni pohjalta, jota olen kerännyt muun muassa tuottajatyöstäni Suomen Kansanmusiikkiliitossa (2017-2019). Olen varma, että myös kokemukseni työskentelystä toiminimen (2019-2020) ja osuuskunnan (2020-2025, Osuuskunta Lilith) kautta antavat työkaluja auttaa musiikin ammattiopiskelijoita löytämään kullekin sopivan tavan toteuttaa kansanmuusikon ammattia. Myös kokemukseni yhdistystoiminnasta kansanmusiikkiyhdistyksissä (2015-2025) antavat minulle hyvän pohjan opettaa kansanmusiikin yhteisöllisyyden näkökulmaa.

Myös kokemukseni tapahtumatuotannosta (Samuelin Poloneesi -festivaalit vuosina 2018-2019 ja Puistokarkelot-festivaalit vuosina 2015-2018) ovat varmasti hyödyksi oppilaitoksen hankkeille.

5. Lista opetuskokemuksesta: https://janneojajarvi.com/lista-opetuskokemuksesta/